torstai 9. marraskuuta 2017

Minä -viestintä valmentajan työkalupakissa

9.11.2017

Palautteenannossa kannattaa käyttää erilaisia tekniikoita hyvän lopputuloksen saamiseksi. Yksi tällainen tekniikka on minä-viestintä. Minäviestinnän arvostettu asiantuntija on Thomas Gordon (1918-2002). Häntä pidetään uudenajan rakentavien vuorovaikutusmallien ja konfliktinratkaisumallien pioneerina. Voit lukea hänestä lisää osoitteesta: http://nvcopettajille.blogspot.fi/p/verratt.html . Hänen mukaansa minä-viestintä sisältää havainnon tapahtuneesta ja havainnoijan tunnetilasta sen sijaan, että käytettäisiin sinä-viestintää, joka on aina jollain tavoin syyttelevää. Gordonin mukaan minä-viestintä on kolmiosainen. Alussa on asiaselostus, joka ei syyttele arvostele tai arvioi. Toinen osa ilmaisee havaitun toiminnan konkreettisen vaikutuksen ja kolmas osa kuvaa niitä tunteita, joita esimerkiksi esimiehellä on tiiminsä jäsenen toiminnasta johtuen. Tällaisella minä-viestinnällä voidaan vahvistaa myyjän omia tuntemuksia ja kokemuksia. Se on voimakasta suoraa viestintää, jonka avulla voi paneutua muutettaviin toimintamalleihin selvittämällä ja perustelemalla ne sekä pohtimalla muutoksen toteuttamisen tapaa.

Minä-viestintää kannattaa käyttää positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi konfliktien selvittämisen lisäksi myös silloin, kun valmennusmenetelmät eivät muuten ole tuottaneet tulosta myyjän osaamispuutteiden tai itseluottamuksen puutteen vuoksi. Esimies voi esittää positiivisia viestejä minä-viestintää käyttäen vahvistaakseen esimerkiksi myyjän itseluottamusta. Tähän samaan pyrimme pääsemään mielikuvaharjoitteiden avulla. Myyjän itsetuntemusta ja hyviä kokemuksia pitää vahvistaa hyvän tuloksen takaamiseksi. Se voidaan tehdä esimerkiksi seuraavan vuoriharjoituksen avulla.

Suggestiivinen rentoutuminen-harjoituksen avulla voit vaipua itsesuggestiiviseen transsitilaan, jossa olet saanut siihen harjoitusta. Jos et ole ollut aiemmin hypnoositiloissa, voit käyttää tätä harjoitusta rentoutumismenetelmänä aivan samoin kuin joskus aikoinaan liikuntatunnin päätteeksi olet mahdollisesti tehnyt. Tämän harjoituksen luomassa psyykkisessä tilassa, joka saadaan aikaan itsesuggestioilla, olet itsesuggestiivisessa muuntuneessa tajunnan tilassa. Tällaisessa tilassa itsesuggestioiden käsittely onnistuu parhaiten. Voit lukea harjoituksen tiimillesi tai äänittää harjoituksen puhelimeesi ja käyttää sitä aina tarvittaessa ja tilanteen salliessa.

Aloita harjoitus istuen tai maaten mukavassa asennossa ja sulje silmäsi.
Vaivun syvään ja miellyttävään rentoutumisen tilaan samalla, kun lasken yhdestä kahteenkymmeneen. Rentoutan itseni.
1. Keskitän ajatukseni oikeaan jalkaani. Jalkateräni ja varpaani rentoutuvat ja tuntuvat raukeilta ja painavilta.
2.-3. Raukeus ja painava tunne etenee jalkapohjiin, nilkkoihin, pohje- ja reisilihaksiin. Lihakset tuntuvat lämpimiltä ja rennoilta. Annan jalan lihasten tulla yhä painavammiksi ja rennommiksi. Ajatellessani numeroita 2 ja 3 pystyn vaipumaan rauhalliseen ja miellyttävään lepotilaan.
4.-5. Ajattelen seuraavaksi vasenta jalkaani. Annan sen rentoutua samalla tavalla. Jalkateräni, varpaani, jalkapohjani, nilkkani, pohje- ja reisilihakseni rentoutuvat ja tuntuvat miellyttävän rennoilta.
6.-7. Ajattelen nyt molempia jalkojani yhtä aikaa samalla, kun ajattelen numeroita 6 ja 7. Jalkani ovat hyvin velttoina ja hyvin rentoutuneet.
8. Koko kehoni rentoutuu ja lihakseni vaipuvat lepotilaan.
9. Samalla, kun ajattelen numeroa yhdeksän, kiinnitän ajatukseni oikeaan käteeni. Sen sormiin, ranteeseen, käsivarteen ja olkavarteen, jotka rentoutuvat hyvin rennoiksi, painaviksi ja veltoiksi.
10. Ajattelen seuraavaksi vasenta kättäni, sormia, rannetta, käsivartta ja olkavartta, jotka rentoutuvat hyvin painaviksi ja rennoiksi.
11.-12. Rentoutan seuraavaksi vatsalihakseni ja annan kaikkien jännitysten laueta vatsan ja pallean alueelta. Samalla hengitykseni on helppoa ja kevyttä.
13. Hengitän syvään sisään ja ulos, sisään ja ulos, sisään ja ulos. Jokaisen uloshengityksen aikana vajoan yhä syvemmälle miellyttävään lepotilaan.
14. Rentoutan myös selkäni. Miellyttävä lämpö ja rentous leviävät ristiselkääni ja selän alaosaan…ja selän yläosaan. Tunnen kuinka selkäni rentoutuu. Painon ja velttouden tunne kasvaa koko kehossani.
15. Koko kehoni tuntuu painavammalta ja veltommalta alustaa ja selkänojaa vasten.
16. Rentoutan olkapääni oikealta ja vasemmalta puoleltani. Kaikki lihasjännitykset laukeavat ensin oikealta ja sitten vasemmalta puoleltani koko hartian alueelta.
17. Lämmön ja rentoutumisen tunne laukaisee kaikki mahdolliset hartiani jännitykset.
18. Rentous ja lämmön tunne laajenevat niskan kautta koko pään alueelle ja kasvoihin.
19. Otsa, posket ja leuan lihakset rentoutuvat. Annan itselleni luvan vaipua miellyttävään ja hyvin rentoon tilaan. Koko kehoni on rentoutunut ja raukea.
20. Voin vaipua yhä syvempään tilaan. Mielenikin rentoutuu, rauhoittuu ja seestyy.

Olen nyt nautinnollisessa ja syvässä rentouden tilassa ja oloni on levollinen. Kehoni tuntuu miellyttävän painavalta ja tämä rentoutunut levollinen tunne valtaa minut kokonaan ja auttaa minua keskittymään seuraaviin itsesuggestioihin, joita annan omalle alitajunnalleni.

Tähän voit luoda omat menestyksen suggestiosi tai käyttää seuraavaa tekstiä:
Käytän mielikuvitustani ja kuvittelen herääväni kauniiseen ja hyvään päivään. Aurinko paistaa ja valo tekee minut iloiseksi ja pirteäksi. Onnistumisen tunne siivittää jokaista pienintäkin tekoani. Kaikki, mitä teen tänään, onnistuu. Olen nousemassa vuorelle ja tiedän huipulle nousemisen olevan etenemistä elämäni tavoitteeseen. Kiipeäminen on etenemistä elämässäni tavoitettani kohti. Huipulle pääsy on omaan elämäni tavoitteeseen pääsyä. Saavutan tavoitteeni huipulle päästyäni. Olen luottavainen ja varma matkaan lähtiessäni. Näen matkallani esteitä, jotka tulevat muualta, toisilta ihmisiltä ja itseltäni. Ne symboloivat esteitä elämässäni ja itsessäni. Vuorelle nouseminen kuvaa onnistunutta matkaani ja todellisen tavoitteeni saavuttamista. Voin raivata sivuun näkemäni esteet. Osa esteistä on helppo poistaa tieltäni. Jotkut esteet pystyn nimeämäänkin. Ne estävät ominaisuuksillaan minua saavuttamasta tavoitteitani. Kun nyt näin tiedostan ja nimeän esteeni, minun on helppo siirtää ne sivuun yksi kerrallaan ja päästä etenemään huippua kohti. Näen itseni siirtämässä nimeämiäni ja nimettömiä esteitä. Vaikka en tunne kaikkia esteitäni tietoisesti, alitajuntani tuntee ne ja voin siirtää nekin esteet pois tieltäni. Tiedän, ettei mikään voi estää minua kiipeämästä ja saavuttamasta tavoitettani, huippua. Tämä päivä on mahdollisuuksien päivä. Näen itseni työskentelemässä tavoitteeni eteen. Poistan vielä viimeisetkin esteet ja etenen korkealle kohti huippua. Olen huipulla! Olen saavuttanut tavoitteeni, onneksi olkoon! Tunnen miten hyvältä tavoitteen saavuttaminen tuntuu ja tiedän miten käyttää matkalla oppimiani taitoja tulevien huippujen valloittamiseen. Tunnen olevani tyytyväinen itseeni ja saavutukseeni. Nautin olostani ja minun on helppo olla ystävällinen ja iloinen muiden ihmisten seurassa. On mukavaa, kun minua tullaan onnittelemaan saavutuksestani. Samalla tavoin voin saavuttaa todellisen tavoitteeni ja tuntea miltä tavoitteen saavuttaminen tuntuu. Minulla on positiivinen ja energinen olotila ja voittajan asenne. Näen itseni innostuneena, keskittyneenä ja toiveikkaana. Periksi antamattomasti etenen tavoitteeseeni ja tiedän voivani ylittää esteeni tai raivata ne tieltäni. Tiedän mikä on ensisijainen tavoitteeni tällä hetkellä elämässäni ja ryhdyn tarvittaviin toimiin ja raivauksiin sen saavuttaakseni. Minuun virtaa uutta raikasta ja vahvaa energiaa. Jatkan luottavaisin mielin tavoitettani kohti. Tiedän nyt sen menestyksen tunteen, joka seuraa tavoitteeni saavuttamista. Tiedän mitä mahdollisuuksia minulle aukeaa tavoitteeni saavuttamisen jälkeen ja millaista menestystä minulle on sen jälkeen tulossa. Voin iloita menestyksestäni yhdessä ystävieni kanssa ja tiedän että tämä tavoitteen saavuttaminen on minulle hyödyllinen tapahtuma. Voin nyt ajatella itseni vuoren huipulle, sen korkeimmalle kohdalle ja tunnustaa itselleni olevani menestynyt henkilö. Koen itseni uudistuvaksi ja energiseksi. Olen iloinen ja onnellinen. Ajattelen nyt oikean tavoitteen toteutumista elämässäni. Minä ansaitsen tulla menestyneeksi tässä tehtävässä. Osaan käyttää älyäni tehokkaasti, olen terve ja voimakas. Koen miltä tuntuu kulkea lähitulevaisuudessa määrätietoisesti tavoitettani kohti. Minulla on vuorelle nousijan asenne.

Lasken numerot 20-1 takaperin ja tulen täysin pirteäksi takaisin normaaliin valvetilaani ja kaikki toimintoni tulevat normaaleiksi. 20, 19, 18, 17, 16, kehoni alkaa tuntua kevyemmältä ja virkeämmältä, 15, 14, 13, 12, 11, hengitykseni kevenee ja oloni piristyy, 10, 9, 8, 7, 6, olen valmis liikuttelemaan vähitellen kehoni lihaksia, 5, 4, 3, 2, 1 olen täysin hereillä ja avaan silmäni. Oloni on pirteä ja virkeä. Olen valmis toimimaan ja tekemään työni. Tiedän pystyväni keskittymään hyvin tehtäviini ja minulla on miellyttävä onnistumisen tunne. Odotan onnistumisia.


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Valmentajan palaute

8.11.2017

Myyntivalmentajan ja esimiehen palautteen tarkoitus on auttaa tiimin myyjiä toimimaan paremmin ja menestyksekkäämmin työssään. Tehokas tiimityöskentely edellyttää toimivia yksilöiden välisiä suhteita. Niin negatiivisen kuin positiivisenkin palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoa kannattaa kehittää aivan samoin kuin siihen liittyvää suoraa ja avointa kommunikointiakin. Esimies voi kertoa avoimesti, miltä hänestä tuntuu ja miten hän toimii erilaisissa tilanteissa. Sen seurauksena myyntitiimin jäsentenkin on helpompi olla avoimia. Tällainen avoin kommunikaatio parantaa luottamusta esimiehen ja myyntitiimin välillä.

Kaikkiin myyntipuhetta tukeviin osiin kuten, koulutuksiin, myynnin suunnitteluun, avainlukuihin, palavereihin, yhteiskäynteihin tai -puheluihin ja säännöllisiin tulos-panos-asenne-osaamiskeskusteluihin sekä kehityskeskusteluihin myyjien ja esimiesten välillä liittyy myös palautteen anto. Palautteen antamisella pyritään joko muuttamaan myyjän toimintatapaa tai vahvistamaan ja ylläpitämään sitä, jotta myyjä voisi kehittyä työssään oikeaan ja haluttuun suuntaan.

Palautteen antamiseen löytyy erilaisia tekniikoita, joita käsittelemme hieman myöhemmin. Tässä on kuitenkin joitakin palautteen antamisen yhteydessä muistettavia seikkoja. Myyntitiimiään valmentavan esimiehen kannattaa muistaa varmistua tiiminsä jäsenten vastaanottavasta mielentilasta ennen palautteen antoa. Palaute kannattaa kohdistaa kiertelemättä suoraan henkilöön minä ja sinä sanoja käyttäen. Muiden mielipiteistä ei kannata puhua, vaan on tärkeää kuvailla itse havaitsemasi toiminta ja sen seuraukset sinulle itsellesi esimiehenä ja valmentajana. Hyvä palaute keskittyy tärkeisiin alueisiin, on tarkkaa eikä siinä ole yleisiä väittämiä. Hyvä palaute kohdistetaan sellaiseen toimintaan, jota myyjä pystyy itsessään muuttamaan.

Itse koin kerran saavani suuren lahjan negatiivista palautetta ja korjausehdotuksia saatuani. Palautteen antaja oli varmasti taidokkain, jonka olen eläessäni kohdannut. Vaikka olosuhteista johtuen sain kerralla palautetta enemmän kuin pystyin siinä hetkessä sisäistämään ja tunnelukkoni esti viestin täydellisen sisäistämisen, olen iloinen saamastani rehellisestä ja avoimesta viestinnästä sekä täsmällisistä neuvoista, jotka onneksi kirjasin ylös myöhempää käsittelyä varten. Asian reflektointi vei viikkoja ja mieleen painunut palaute toimii edelleen hyvänä ohjenuorana toiminnassani. Koin tämän saamani palautteen hyvin valmistelluksi ja palautteen antajan päteväksi. Myös myyntityössä palautteen antaminen kannattaa valmistella ja omaa palautteenantokykyään voi kehittää, vaikka negatiivisen palautteen antaminen voikin olla yhtä vaikeaa kuin sen vastaanottaminen.

Palautteen antajan kannattaa olla palautetta antaessaan mahdollisimman neutraalissa tunnetilassa ja välttää syyttelemistä. Tässä mindfulness- ja mielikuvaharjoitteet voivat olla vahvasti tukemassa. Oikein annettu palaute auttaa myyjää kehittämään vahvuuksiaan ja muuttamaan kehittymistä estäviä toimintatapojaan paremmiksi. Kehitettäviä asioita kannattaa ottaa esille mahdollisimman vähän, mielellään vain yksi kerrallaan. Valmentava esimies yksinkertaisesti kuvailee suhtautumistaan muiden toimintaan ja vastaanottaja päättää palautteen käyttämisestä ja siitä, miten hän sitä käyttää.

Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta on hyvä artikkeli osoitteessa: http://www.hyvejohtajuus.fi/7839/palautteen-antamisen-ja-vastaanottamisen-opas/ .
Valmistautumisohjeita palautteenantotilaisuuteen löydät osoitteesta:

Palautteen antajan on hyvä olla tietoinen omista tunnetiloistaan ja pyrkiä antamaan korjaava palaute positiivisessa hengessä. Siitä johtuen teemme tänään kehoharjoituksen, jonka löydät sivulta: https://harrietvaananen.wixsite.com/trainetta äänite 20. Kehon skannaaminen.
Harjoitusta ennen voit tehdä tunteiden paikallistamisen kehossasi seuraavan sivun avulla:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Documents/Harjoitus_Tunteet_ja_keho.pdf . Mielenterveystalo.fi sivuilta voit hakea apua myös alaisillesi mm. alkoholiongelmaan, muutosvalmiuteen tai ajankäytön hallintaan. Harjoituksia löytyy esimerkiksi sivulta: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/harjoitukset.aspx .

Palautteen antaja tekee usein virheitä siinä missä palautteen saajakin ja palautteen annossa voi kehittyä aivan niin kuin muissakin taidoissa. Palaute voi olla riittävän hyvää mahdollisista palautteen antajan tekemistä virheistä huolimatta ja joskus on pakkokin herättää palautteensaajan tunteita opeteltavan asian mieleen painamiseksi. Omien tunteiden hallinta ja palautteensaajan kunnioittaminen palautteenantotilanteessa kannattaa kuitenkin opetella ensimmäisenä. Myös myyjien pitää voida antaa palautetta esimiehelleen ja toisilleen. Palautteen antamiseen voi kannustaa ja sitä voi harjoitella tiimin kanssa. Mitä tavallisempaa palautteen antaminen ja saaminen on, sitä mutkattomampaa ja helpompaa se on koko tiimille.


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

tiistai 7. marraskuuta 2017

Riitatilanteiden selvittäminen ja käsittely

7.11.2017

Ongelmat ja ristiriitatilanteet kuuluvat työelämän arkeen. Ennakointi ja nopea asioihin puuttuminen pelastavat usein monilta suuremmilta vaikeuksilta. Keskittyminen normaaliin työhön työrauhan palauttamisen myötä tuo yritykselle ja sen työntekijöille hyvinvointia, jaksamista ja tulosta. Konfliktit voivat aiheuttaa yritykselle huomattaviakin tappioita, joten niiden tehokas käsittely on tärkeää. Esimies on pääsääntöisesti vastuussa työyhteisön ongelmien toteamisesta ja ratkaisujen etsimisestä.

Työyhteisöjen konfliktit jaetaan usein neljään pääryhmään:

1)   Muutos- ja kriisitilanteet (henkilöstön määrän supistukset, toimintojen lakkauttaminen, keskittäminen tai yhdistäminen, organisaatiouudistukset sekä erilaiset työ- ja toimintatapamuutokset).
2)   Yhteisöllinen stressi ja työuupumus (syntyy jatkuvista muutoksista tai henkilöresurssien vähäisyydestä työn määrään nähden ja työntekijät kokevat menettävänsä hallinnan tunteen työhönsä).
3)   Yksilölähtöiset ongelmat (henkilökohtaiset kriisitilanteet, kuten avioero, alkoholismi, mielenterveyden ongelmat, häiriökäyttäytyminen, ammattitaidon puute, työpaikkakiusaaminen, yhteistyökyvyttömyys)
4)   Kärjistyneet yhteistyöongelmat ja –ristiriidat (yhteisön sisäisiä, työntekijän ja ryhmän välillä, ryhmän sisäisinä klikkeinä tai esimiehen ja työyhteisön välillä ilmentyen mm. tietokatkoksina, työprosessien katkeamisina tai haluttomuutena kehittää yhteistä toimintaa). Nämä ongelmat johtavat usein negatiiviseen ongelmakierteeseen.

Parhaita ennakoivia toimia työyhteisöongelmien ehkäisemiseksi ovat:

-avoin kommunikaatio
-säännölliset kokoukset
-selkeät pelisäännöt
-yhteinen vastuu
-kehityskeskustelut
-esimiehen palaute muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa esim. viikottaisissa henkilökohtaisissa REACT-keskusteluissa
-hyvä perehdytys
-tiedottaminen
-avoin keskustelu uusista asioista
-kouluttaminen
-avoin ilmapiiri, jossa on helppo kysyä neuvoa
-ylläpitää työyhteisön halua kehittyä toiminnassaan ja työmenetelmissään
-ryhmätyöskentelymuotojen suosiminen antaen riittävästi vastuuta ja valtuuksia

Ensisijaisesti ongelmat ja ristiriidat tulisi selvittää oman työyhteisön sisällä keskustellen yhdessä. Jatkuva työyhteisön toimivuuden seuranta on tärkeää ja se tapahtuu keskusteluin ja haastatteluin (kehityskeskustelut, REACT- keskustelut)sekä hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan mittareita luoden ja seuraten.

Konfliktien ja ongelmien kartoitus ja niiden vaikutus toimintaan on selvitettävä aluksi kunnolla. On hyvä tietää tarkasti myös keitä ongelmat koskevat ja kauanko ne ovat jatkuneet. Ongelmia on myös yritetty todennäköisesti jo ratkaista ja ne keinot kannattaa selvittää. Lisäksi voidaan miettiä uusia ehdotuksia ongelman ratkaisuksi ja selvittää kenellä on ensisijainen vastuu tilanteen hoitamisesta.

Esimiehen kannattaa tehdä selkeä päätös tilanteeseen puuttumisesta ja osoittaa, ettei tilanteen anneta jatkua. Ongelmat rajataan ja palautetaan sinne, missä ne ovat syntyneet. Menneisyyttä ei vatvota liikaa ja syyttelyä vältellään. Sovitaan osallistujista, työtavoista ja aikataulusta lähtien liikkeelle ihmisten hoitamisesta työtehtävien hoitamiseen.

Työyhteisön perusrakenteet kannattaa myös tarkistaa ja kirkastaa yksilöiden tehtävät ja tavoitteet. Lisäksi vahvistetaan johtajuutta, organisoidaan työt mahdollisuuksien mukaan paremmin sekä täsmennetään yhteisiä pelisääntöjä. Säännöllisten palaverien järjestäminen ja kehittäminen on myös tärkeää.

Seuraavaksi mietitään toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi ja tehdään niistä sopimuksia. Sovitaan mihin toimenpiteisiin ryhdytään, mitä tehdään eri tavoin kuin ennen sekä mitä toimintoja ja rakenteita vahvistetaan. Mietitään yhdessä ratkaisukeskeisesti paras mahdollinen tavoite ja ratkaisu tilanteeseen.

Sopimusten toteuttamista seurataan sovitun tarkasti määritellyn aikajakson jälkeen tutkitaan, mitä on tehty tilanteen korjaamiseksi, mitä myönteistä on tapahtunut ja sovitaan edelleen jatkotoimista.

Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Esimies joutuu joskus pakottamaan auktoriteetillaan nopeita päätöksiä läpi, hän voi käyttää ongelmanratkaisua, tehdä kompromisseja, auttaa osapuolia vetäytymään tai mukautumaan tarpeen tullen. Näistä keinoista ongelmanratkaisu on paras yhteistyössä käytetty menetelmä, jossa kaikki voittavat. Kompromissi tehdään, ellei ongelmaan löydy ratkaisua. Ongelman ollessa vähäisempi tai prioriteetiltaan tärkeämpiä ongelmia on nähtävissä, voidaan vetäytyä ja antaa periksi ohittaen ongelma tai vaieten siitä. Mukautumista voidaan käyttää miellyttävän ilmapiirin ja yhteistyön säilyttämiseksi tilanteissa, joissa asioilla on suurempi merkitys toiselle tai kun keskustelun jatkaminen haittaisi molempia osapuolia. Pakottaminen tapahtuu usein johdon määräyksiä toteutettaessa esimerkiksi kustannuksia pienennettäessä ja epämieluisia sääntöjä käyttöön otettaessa tai, kun on tehtävä nopeita päätöksiä hätätilanteessa.

Päivän harjoituksena voit tehdä yksin tai tiimisi kanssa seuraavan seitsemän minuutin kirjoitusharjoituksen:

Lue ensin tämä ohje:
Kirjoita paras mahdollinen tapa, millä voisit ratkaista ongelmanne. Mikä olisi paras mahdollinen ratkaisu ongelmaanne ja miten siihen päästäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Miltä ryhmänne näyttäisi ja millaista teidän oli työskennellä yhdessä, kun saavutatte tämän tavoitteen? Milloin ratkaisu syntyy ja tuottaa tulosta parhaalla mahdollisella tavalla? Millaista tulosta teette? Millainen olet itse ja mitä teet? Miltä sinusta tuntuu? Mitä ihmiset sanovat sinusta ja ryhmästäsi? Mihin päädyt? Mikä voisi olla vielä parempaa?

Keskity seuraavaksi hengitykseesi ja kehoosi minuutin ajan ja kirjoita sitten ohjeessa annettujen vihjeiden mukaan paras mahdollinen ongelmanratkaisu parhaassa mahdollisessa ajassa parhain mahdollisin keinoin. Käytä kirjoittamiseen viisi minuuttia.

Keskity minuutin ajan taas hengitykseesi ja kehoosi. Lopeta harjoitus, mutta muista puhua ihannetulevaisuudestasi usein ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa.


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

maanantai 6. marraskuuta 2017

Ryhmädynamiikasta

6.11.2017

Törmäsin pariin mielenkiintoiseen artikkeliin ryhmäytymiseen liittyvää tietoa etsiessäni. Ensimmäinen artikkeli kertoo ryhmädynamiikasta ja jaottelee ryhmäytymisen hieman eri tavalla kuin FIRO. Löydät artikkelin ositteesta: http://liiketalous.fi/tag/ryhmaytyminen/ . Ryhmän kehitysvaiheista ja ohjaajan roolista voit lukea tarkemmin myös opettajien näkökulmaa ajatellen osoitteesta: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20296/jamk_1196685534_2.pdf . FIROsta poiketen näissä lähteissä on käytetty viisivaiheista ryhmän kehityskuvausta eli muodostusvaihe, kuohuntavaihe, yhdenmukaisuusvaihe, hyvin toimiva ryhmä ja lopetusvaihe.

Toinen artikkeli muistuttaa meitä siitä, että olemme erilaisia ja meitä tulisi kohdella sen mukaan: ei epätasa-arvoisesti, vaan tarvitsemallamme tavalla. Artikkelin löydä osoitteesta: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/lue_tyokavereita_oikein .

Avoimen yliopiston (Tampereen) tietopaketti ryhmän toiminnasta löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/ryhmat.html .

Päivän mindfulness harjoituksena voit tehdä minuutin harjoituksen YouTubesta, joka alustuksineen ja ohjeineen kestää n. 5 min: https://www.youtube.com/watch?v=F6eFFCi12v8&feature=youtu.be


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

perjantai 3. marraskuuta 2017

Yhteenkuuluvuus

3.11.2017

Yhteenkuuluvuusvaiheessa ryhmän jäsenet kokevat voimakasta tyytyväisyyden tunnetta, joka johtuu ratkaistuista konflikteista. Tämän vaiheen alussa hyvä henki pyritään säilyttämään ja esimiehen kannattaa säilyttää positiivinen kehityksen kulku kaikin keinoin. Ryhmän jäsenet ovat erittäin halukkaita toimimaan yhteistyössä ja ymmärtämään muita ryhmän jäseniä. Tiimillä on myös voimakas ryhmätunne ja he keskittyvät hyvään ilmapiiriin.

Halu ymmärtää muita ja tehdä yhteistyötä aiheuttaa sen, että erimielisyydet käsitellään ryhmässä nopeasti niiden ilmennyttyä ja esitettyihin ehdotuksiin suhtaudutaan avoimesti kysymällä tarkennuksia arvioiden ja reagoiden niihin. Tiimiltä tulee toteuttamiskelpoisia ehdotuksia ja ratkaisuille ollaan valmiita esittämään korkeita vaatimuksia yhteisymmärryksessä.

Voimakas ryhmätunne ilmenee tiimin jäsenten tyytyväisyytenä ryhmän toimintaan ja omiin rooleihin. Ryhmä ilmaisee selkeästi haluavansa ylläpitää ja lisätä sopusuhtaista yhteistoimintaa ja he odottavat toisiltaa yksimielisyyttä. Muita työryhmiä saatetaan pitää huonompina ja ryhmä kokee olevansa vahvoilla. Kaikilta ryhmän jäseniltä odotetaan lojaalisuutta, ryhmäajattelu on tyypillistä ja tiimin identiteettiä pyritään puolustamaan. 

Yhteenkuuluvuusvaiheen jälkimmäisessä osassa kommunikointi on positiivista, ongelmat ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan tehokkaasti, jäsenet luottavat toisiinsa ja arvostavat toisiaan. Tehokas ongelmanratkaisu näkyy tiimin jäsenten tehokkaana valmistautumisena suoritettaviin tehtäviin. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa jo todella hyvin ja he pitävät konflikteja yhteisinä ongelmina sekä kehittymismahdollisuuksina kaikille jäsenille. Tiimin jäsenten välisiä erimielisyyksiä ratkaistaan ilman työtehtävien laiminlyöntiä. Ryhmä tekee päätöksiä myös erimielisyyksiäkin sisältävien keskustelujen avulla. Kommunikaatio on positiivista, rehellistä, spontaania ja avointa. Luottamus ja toisten arvostus näkyy vähäisenä henkilökohtaisen hyväksynnän tarpeena, koska kaikki kokevat jo saavansa muiden tiimin jäsenten arvostusta. Luottamus on vahva ja tiimin jäsenet tukevat toisiaan odotetusti. Yhteenkuuluvuuden tunne on ehdotonta ja tiimin jäsenten välit ovat lämpimät. Ryhmäjako ei aiheuta jäsenten välillä kateutta ja jokainen saa päättää miten paljon ja missä haluaa osallistua ryhmän toimintoihin.

Esimiehen näkökulmasta on tärkeää osoittaa auktoriteettinsa ja delegoida tehtäviä esimerkiksi kohtelemalla kaikkia yksilöitä vastuullisina ryhmän jäseninä. Esimies voi myös kehittää molemminpuolista luottamusta, olla valmis delegoimaan pätevimmälle henkilölle, sallia keskustelut ryhmän tavoitteista ja kehityksestä varmistaen kuitenkin yksimielisyyden keskustelun loppuvaiheessa. Esimies voi tukea ja varmistaa ryhmää keskittymään työtehtävien lisäksi riittävästi myös ryhmän itsensä kehittämiseen ja siihen sitoutumiseen. Esimies voi myös huolehtia, että jokaisen ryhmän jäsenen tehtävät ovat kehittäviä ja mielenkiintoisia sekä auttaa tiimiä tekemään objektiivisia päätöksiä. Esimies on osa työryhmää, eikä hänen kannata jäädä ryhmän ulkopuolelle asemansa vuoksi. Tällä esimies estää sinä ja me –ilmapiirin syntymisen. Esimiehen kannattaa näin ollen osallistua sekä yksittäisen tiimin jäsenen, että koko tiimin tehtäviin ja toimintaan. Vakavatkin konfliktit kannattaa käsitellä heti niiden ilmetessä ja näin saat johdonmukaisen toiminnan avulla arvostusta tiimiläisiltäsi.

Tiimin jäsenistä niin kuin ihmisistä yleensäkin saa parhaan esille juuri luottamalla heihin. Tietoinen kuuntelu ja tietoinen keskustelu ovat tärkeitä esimiehen työkaluja tässäkin vaiheessa. Harjoittelemme seuraavaksi tietoista kuuntelemista kuten aiemminkin, mutta nyt keskitymme sisällön sijasta kuuntelemaan tunteita. Tätä kutsutaan empaattiseksi kuunteluksi.

Ensin voit kuunnella, mitä parisi sanoo miettien keskittyneesti samalla, mikä tunne hänen puheessaan on. Kun sitten alat tarkistaa vuorollasi ymmärsitkö puheen oikein, sanotkin: ”Kuulen, että tunteesi on …”. Näitä harjoituksia voit tehdä esimieskollegojesi kanssa tai teettää harjoituksen tiimisi jäsenillä. Keskeyttämättömän puheen aiheita voivat olla esimerkiksi vaikea työtilanne tai ristiriita eri henkilöiden välillä työpaikalla. Keskustelun aiheena voi olla myös tilanne, jossa tunsit toisen ihmisen tuskan tai ilon onnistumisesta.

Keskustelun jälkeen voitte yhdessä miettiä miten keskustelu sujui.


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

torstai 2. marraskuuta 2017

Roolien haku

2.11.2017

Roolienhakuvaihe on usein koettu vaikeimmaksi ja eniten aikaa vaativaksi ryhmän muodostumisvaiheeksi FIROn näkökulmasta katsottaessa. Pelkästään siirtyminen ryhmään kuulumisen vaiheesta tähän vaiheeseen on voimavaroja vaativa prosessi. Jäsenet joutuvat ottamaan riskejä ja luopumaan mahdollisesti ottamastaan etäisyydestä. Tyypillistä tälle vaiheelle on johtajuuden testaaminen, yhteenkuuluvuuden tunteen rakoilu, aikaisempaan verrattuna erilainen tapa käsitellä konflikteja ja ryhmän jäsenten itseluottamuksen kasvu.

Yhteenkuuluvuuden tunteen rakoillessa ryhmään syntyy erilaisia aliryhmiä, joka vähentää yhteenkuuluvuutta edelleen. Valtataisteluja käydään ja muita yritetään vakuuttaa omalle kannalle. Toisten ryhmän jäsenten piilomotiiveja paljastetaan niin paljon kuin mahdollista. Ryhmässä esiintyy kilpailua yksittäisten jäsenten ja aliryhmien välillä. Palaute annetaan kärkevästi eikä ryhmässä enää viihdytä vaikka siihen haluttaisiinkin kuulua. Tämä kaikki aiheuttaa puolestaan avoimuuden vähentymistä.

Ryhmän esimiehen johtajuutta testataan ja yrityksen johtoa vastaan kapinoidaan. Esimies voidaan ohittaa tai kiertää pyytämällä apua muilta yrityksen työntekijöiltä, esimiehen kollegoilta tai johtajilta. Vaikka ryhmä tarvitsisikin tässä vaiheessa jäsentymistä ja johtajaa, kenenkään ei anneta hoitaa näitä asioita.

Erimielisyydet lisääntyvät ja muuttuvat vakavimmiksi. Niitä yritetään ratakaista kompromisseja tekemällä, sovittelemalla tai jopa ulkopuolisten avustuksella. Kun joku tai jotkut ryhmän jäsenistä toimivat kyseenalaisella tavalla, he yrittävät puolustella niitä hyväksyttävillä selityksillä. Ryhmän jäsenillä on stressiä konfliktien johdosta ja niitä pyritään pakenemaan keskittymällä muuhun toimintaan.  Omaan toimintaan sulkeudutaan ja toisten ryhmän jäsenten vaikutus siihen estetään.

Usein liiankin vahva itseluottamus johtaa siihen, että omaa riippumattomuutta ryhmän hyväksynnästä osoitetaan vahvasti samalla suuriakin riskejä ottaen. Itseluottamusta puhkuvat ryhmän jäsenet osoittavat näin valmiuksiaan ottaa vastaan kaikki seuraukset silläkin uhalla, että heidät suljetaan pois ryhmästä.

Lopuksi ryhmä alkaa siirtyä vähitellen yhteenkuuluvuuden vaiheeseen ja sen jäsenet alkavat olla paremmin selvillä erimielisyyksiä aiheuttavista asioista ja siitä, keiden välille konfliktit useimmiten syntyvät. Tässä vaiheessa ryhmä on oppinut selvittämään tilanteiden syntymisen syyt rehellisellä ja selkeällä kommunikoinnilla ja ratkaisuja haetaan jo innokkaasti omiakin mielipiteitä ja käsityksiä tarkistaen. Ryhmän sisäinen johtajuus ja vastuu jaetaan ottaen huomioon objektiivisesti jäsenten pätevyydet ja ominaisuudet. Tässä siirtymävaiheessa ryhmätunne vahvistuu ja jäsenet löytävät paikkansa.

Tietoisuustaitojaan harjoittanut esimies selviää tällaisista vaiheista paremmin kuin niitä harjoittamaton esimies. Roolienhakuvaiheessa esimiehen on tuettava ja osoitettava operatiivinen johtajuutensa esimerkiksi esiintymällä ryhmän resurssina, parantamalla työntekijöiden motiivia, ja parantamalla niin ryhmän jäsenten välisiä suhteita kuin omaakin suhdettaan ryhmän jäseniin. Tämä onnistuu mm. tietoisen kuuntelun avulla, jota olemmekin jo harjoitelleet erilaisin harjoituksin. Mahdollisia jännityksiä niin ryhmän jäsenten kuin esimiehen ja ryhmän välillä voidaan vähentää rohkaisemalla ryhmän jäseniä toimimaan niitä laukaisevasti. Organisaation tavoitteet tulee ilmaista selvästi ja ryhmän jäsenet sitouttaa niihin alusta saakka hyvässä hengessä. Kehittämällä ryhmän jäsenten valmiuksia valmentamisen avulla ja kannustamalla heitä omatoimisuuteen voit tukea tiimiäsi tässä vaiheessa. Näin voit osoittaa myös halusi ryhmän kehittämiseen aina tarvittaessa. Esimies voi myös rohkaista tiimin jäseniä luonnolliseen vastuunjakoon, välttää tässä vaiheessa kilpailuhenkistä toimintaa ja rohkaista yhteistyötä edellyttävää toimintaa.

Tietoisen kuuntelun seuraava vaihe on tietoinen keskustelu. Tietoisen keskustelun vaiheita ovat kuunteleminen, tarkistaminen (ymmärsinkö oikein, että…) ja tutkaileminen, eli miltä sinusta tuntuu juuri sanotun asian kuuleminen. Tässä vaiheessa voi myös käyttää apuna ennakolta tehtyjä kielteisten tunteiden käsittelyä kehittäviä tietoisuusharjoituksia. Harjoituksen voi tehdä esimerkiksi näin:


  •      Hengitä mutaman kerran syvään keskittyen ilman virtaukseen kehossasi.
  •         Palauta mieleesi jokin ikävä kielteisiä tunteita herättänyt tapahtuma menneisyydestäsi. Pysäytä mielessäsi tunteen aiheuttama reaktio hengittämällä syvään ja rauhallisesti. Pysyttele tässä pysäytetyn tunnereaktion rauhallisessa hetkessä hengitellen puolisen minuuttia.
  •     Koe sitten tuo negatiivinen tunne kehossasi. Tarkkaile kehoasi, kun päästät tunteen taas mieleesi. Tuntuko se hartioissa, niskassa, vatsassa, rintakehässä tai selässä? Koe tuntemukset hyväksyen ja arvostelematta. Yritä kokea tunne vain fyysisenä tapahtumana kehollasi. Älä siis ajattele olevasi esimerkiksi vihainen vaan koe viha kehossasi minuutin ajan.
  •       Pohdi, mistä tunne tulee ja onko sen takana joku historia. Asetu tunteen mahdollisesti aiheuttaneen toisen henkilön asemaan ja mieti miten hän pyrkii sinua suututtavalla toiminnallaan tekemään itsensä onnelliseksi. Tiedämmehän, että jokainen haluaa olla onnellinen ja toimii sen mukaan. Tuo tämä näkökulma tilanteeseesi arvostelematta ja arvioimatta sen oikeellisuutta.
  •    Nyt voit miettiä erilaisia tapoja reagoida tällaiseen tilanteeseen myönteisiä seurauksia tavoitellen. Vaikka et oikeasti reagoisikaan ajattelemallasi myönteisellä tavalla todellisuudessa, voit kuvitella miltä tuntuu vastata tilanteeseen mahdollisimman myönteisesti ja ystävällisesti. Miltä reaktiosi näyttäisi? Käytä tähän noin minuutti.
  •      Lopuksi palataan tähän hetkeen parin minuutin ajaksi maadoittumaan. Palataan hengityksen seuraamiseen ja sen tuntemiseen kehossamme…
  •      Aseta kaikki loput jäljellä olevasta kielteisestä tunteesta käteesi ja purista se nyrkkiin sulkien tunteesi sisään. Avaa sormesi hitaasti ja päästä irti tunteen energiasta kokonaan.
  •      Tuo taas huomio hengitykseesi ja kehoosi vakaimpaan kohtaan ja anna mielesi asettua siihen minuutin ajan.

Tämän harjoituksen voit tehdä myös tiimisi kanssa ennaltaehkäisevänä toimena tai kriisin jo puhjettuakin. Joka tapauksessa tästä on apua sinulle itsellesi huomattavasti ryhmäsi kuohuntaa käsitellessäsi.


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Ryhmään kuuluminen

1.11.2017

Ryhmään kuulumisen vaiheessa kartoitetaan tyypillisesti ryhmän halukkuus mukautua ja sen yksilöiden halukkuus hyväksyä. Lisäksi ryhmään kuulumisen vaiheessa yritetään tutustua toisiin ryhmän jäseniin. Siirtyminen roolienhakuvaiheeseen voi olla vaativakin prosessi.

Ryhmän kartoituksessa esimiehen rooli on merkittävä. Alussa ryhmällä on heikko tarve löytää ryhmäidentiteettiä. Jäsenet ovat epävarmoja kuulumisestaan ryhmään ja he kyseenalaistavat niin omat kuin muidenkin arvot. Ryhmä tarvitsee jäsentymistä ja etsii sitä.

Ryhmän mukautumisvaiheessa yksilöillä on suuri tarve ymmärtää ryhmän tavoitteita  ja sääntöjä sekä saavuttaa ryhmän hyväksyntä. Jäsenet yrittävät tulkita ja kartoittaa ryhmässä hyväksyttävää toimintaa esimerkiksi lukemalla ja tulkitsemalla ei-kielellisiä ja symbolisia signaaleja (mentalisaatiokyvyn vahva käyttö). Jäsenet ovat haluttomia paljastamaan tai puhumaan piilomotiiveistaan. Mukautumishalukkuuden tuloksena syntyy erilaisia ehdotuksia ryhmän pelisäännöistä ja toimintatavoista. Vähemmän tärkeistä asioista saatetaan käydä pitkiäkin keskusteluja ja niin omalle kuin muidenkin toiminnalle luodaan tunneperusta.

Halu hyväksyä muut johtaa pyrkimykseen oppia tuntemaan muut ryhmän jäsenet ja heille ollaan ystävällisiä. Ristiriitoja ei juurikaan käsitellä. Ryhmän jäsenet pyrkivät myös ennakoimaan toistensa toimintaa.

Tutustumisyritykset ryhmään kuulumisen vaiheessa auttavat jäseniä totuttautumaan ryhmään. Kukin pyrkii selvittämään oman ja toistensa aseman ja muodostuneet säännöt. Ryhmän jäsenet miettivät miksi ovat ryhmässä ja voivatko toimia siinä omana itsenään sekä mitä kultakin vaaditaan ja millaisia sääntöjä noudatetaan.

Roolienhakuvaiheeseen siirryttäessä keskustellaan ryhmän tavoitteista ja sen jäsenten piilomotiivit ja arvot alkavat nousta esille. Rohkeammin esitetyt kannanotot ja siten suurempien riskien ottaminen toimivat oman riippumattomuuden ilmaisuina. Ryhmän ja muiden hyväksyntä ei olekaan enää niin tärkeää kuin alussa ja toisaalta ryhmään sitoutuminen tulee avoimemmin esille. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy.

Esimies voi ryhmään kuulumisen vaiheessa osoittaa auktoriteettinsa luomalla ryhmän perusrakenteen, antamalla ohjeita, selvittämällä menettelytapoja ja valvomalla toimintaa. Esimiehen tärkeä rooli on myös auttaa ryhmän jäseniä ymmärtämään ryhmän tavoitteet ja sen rakenne. Esimies voi myös luoda mahdollisuuksia tutustua toisiin ja hänen kannattaa varatakin aikaa jäsenten välisten suhteiden selvittämiseen. Esimies voi myös varmistaa, että kaikki ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan.

Tässäkin vaiheessa kuunteleminen ja tietoinen ryhmän tarkkaileminen auttaa niin ryhmän esimiestä kuin sen jäseniäkin. Voit käyttää seuraavaa harjoitusta ennen ryhmän tapaamista apunasi: Yhteydessä ääniin- tietoinen kuuntelu, joka on harjoitus 8 osoitteesta: https://harrietvaananen.wixsite.com/trainetta/harjoitukset .


Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta

harriet.realetta@gmail.com